Tilannetaju on kokoelma sosiaalista älykkyyttä. Se hioutuu kokonaisuudeksi osatekijöidensä summana, joita ovat muun muassa tahdikkkuus, hienotunteisuus ja harkintakyky, usein myös nokkeluus ja läsnäolo. Tilannetaju rakentuu toisten ihmisten sekä ympäröivän ajan ja paikan huomioon ottamiselle. Se on vuorovaikutuksen kannalta hyvin arvokas väline. Tilannetajun puuttuminen altistaa puolestaan idiotismille.

Yksi tilannetajun ideoista on olla tuottamatta hämmennystä, häpeää tai pahaa mieltä muille läsnäolijoille, siksi hautajaisissa ei yleensä kerrota vainajasta huonoja vitsejä. Millä tilannetajun räikeä ontuminen voidaan sitten selittää? Mikä on syynä siihen, että toiset ihmiset tuntuvat laukovan vääriä sanoja aina väärässä paikassa, sillä vaikka tilannetajun puuttuminen voidaankin erottaa tahallisesta ilkeydestä, on lopputuloksena silti usein samanlainen verbaalinen kompostikasa.

Tilannetajun arvo muodostuu ihmisen kyvystä hahmottaa tilanteita ennen omaa kommentointia tai huulenheittoa. Useimmissa tapauksissa tilannetaju alkaa hämärtyä sen vuoksi, että tilanteet ja ihmiset eivät anna näkyviä vihjeitä kommunikoida tuottavalla tavalla. Sopimattomia lauseita pääsee ilmoille, koska tilannetta tai ihmistä ei lueta oikein. Onko kyse sitten siitä, että tilannetaju on lahjakkuutta nähdä monimutkaisia psykologisia vinkkejä ja tahdittomuus vain herkkänahkaisten tulkintaa?

Tilannetajun haastavuus on toki siinä, että jokainen tulkitsee toisia ihmisiä ja ympäröivää maailmaa omasta kokemuspohjastaan. Syntyy kuuluisa ristiriita: toiselle neutraali toteamus voi olla toiselle sodanjulistus. Tilannetaju perustuu lisäksi taidoille, jotka sisältävät tunnetilojen tunnistamista, toisten kuuntelemista ja huumorintajuakin, joten on inhimillistä, että sosiaalisesti taitavakin erehtyy joskus sanojensa ajoituksessa. Vahingot on pystyttävä silti erottamaan harkitsemattomuudesta, joka synnyttää möläyttelyefektin poikkeuksetta myös tilanteissa, joissa sitä pitäisi tietoisesti välttää.

Tilannetajua voi opetella, se ei ole synnynnäinen ominaisuus. Monet persoonallisuuden piirteet kyllä auttavat hyvän tilannetajun muovautumisessa, sillä toisilla ihmisillä on luontaisia kykyjä parempaan harkintakykyyn ja tunteiden tulkitsemiseen kuin toisilla. Geneettisiä vahvuuksia suurempi vaikutus on kuitenkin sosiaalisella kasvatuksella ja eritoten oman itsensä harjaannuttamisella. Ihminen, joka ei ota huomioon tulkinnanvaran mahdollisuutta sanoilleen eikä harkitse sanallista ulosantiaan, ei suurella todennäköisyydellä ikinä ymmärrä sen tuhoja itsellensä, saati muille.

Tilannetajun suurin merkitys on elää harmoniassa muiden lajitoverien keskuudessa. Monia ihmisiä se edesauttaa myös ammatillisesti, joissain tapauksissa tilannetaju luo suoranaisesti tietä menestykselle. Sen halveksuminen taas on polku typeryyden kyläyhteisöön, sillä jo hyvät käytöstavat voidaan lukea kuuluvaksi tilannetajun ympyrään. Tilannetajua on siksi valitettavasti joskus myös kehottaa pitämään tahdittomia suunsa kiinni, sillä kaikki eivät koskaan opi.